MVI 06551

Helsingin kaupunginkirjasto - Kohtaamispaikan tietoiskusarja luovan alan yrittäjille jatkuu

Helsingin kaupunginkirjasto - Kohtaamispaikan tietoiskusarja luovan alan yrittäjille jatkuu

Testikijoitus

Mites tää kirjoitus julkaistaan? no näin

Lopputoimet [23]

Kävin kuluvalla viikolla läpi tekstejäni ja tehtäviä. Muutamat olivat jääneet hieman pintaraapaisuiksi, joten paneuduin asioihin vielä uudestaan. Täydensin vielä tekstejäni, kylläkin epä-blogimaiseen tapaan täydentäen vain aikaisempia tekstejäni. Merkkasin kuitenkin tuoreen päivämäärän uuden tekstin kohdalle. Ajattelin, että aiheet pysyvät kasassa ja arvon tarkastajillakin olisi helpompaa. No nyt täydennykset eivät tulleet kurssiblogiin syötteinä. Blogiani ei kuitenkaan kirjoittanut uudestaan; muutamiin kohtiin lisäyksiä.
Kävin läpi vielä etenkin nuo yhteisölliset tagitukseen ja folksonomiaan perustuvat palvelut: Delicious, Flicker ja LibraryThing. Yritin myös selvittää itselleni tehokkaampaa RSS-syötteiden käsittelyä iGooglessa/Google Readerissa. Näihin neljään aiheeseen lisäsin huomioitani.
Olen lisäksi numeroinut tekstini vastaamaan kutakin aihetta.

Hiihtoloma siintää, vielä pitäisi löytää lomalukemista, pitänee kääntyä LibraryThingin puoleen. Sieltä löytyi suggester toiminnon lisäksi vielä kirjautuneelle käyttäjälle recommendations toiminto.

Nyt tarkastuspyyntöä täyttämään.

2+3 asiaa verkko-opetuksesta eli pienimuotoinen verkkokurssisuunnitelma wiki pohjalta [12]

Verkkokurssini aihe olisi Helmet-haun muistilistani toiminto.

Kurssi olisi suunnattu Helmet kouluttajille ja Helmet kirjastojen markkinointi- ja tiedotusosastoille.

Miksi?
Verkkokurssin tavoitteena on tutustua muistilistatoimintoon ja ideoida toiminnolle käyttötarkoituksia sekä näin markkinoida toimintoa Helmet käyttäjille.

Toteutus
Kurssi toteutettaisiin wiki-alustalla. Osallistujat voisivat näin ideoida käyttötarkoituksia yhteisellä alustalla, samalla tulisi tutuksi wikin käyttö. Ohjeistuksessa ei anneta ohjeita muistilistojen tekniseen käyttöön sinänsä vaan kurssilaiset pääsisivät itse kokeilemaan ja näin oppimaan itseohjautuvasti. Käytössäsi on toki Helmet-ohjeet muistilistan tekoon. Mahdollisia ongelmia voitaisiin ratkoa yhdessä wikissä.

Alustus kurssille
Anna Helmet-haun muistaa puolestasi kiinnostavaa aineistoa, jota et vielä halua varata. Tee Helmet-haun omiin tietoihisi muistilista aineistoista. Muistilistaan voit kirjoittaa pienen kuvauksen. Voit muistuttaa itseäsi esimerkiksi:

• varattavasta aineistosta



• millä sivuilla on mieluisa runo lukemassasi runoteoksessa



• mikä oli tärkeä tieto jostakin tietokirjasta

Muistilistalle annetaan nimi, jos listalle valitsee vain yhden kirjan nimeksi kannattaa antaa kirjan nimi, listan kuvaukseen mahtuu tekstiä noin 50-60 sanaa.
Muistilistalle voi valita yhden tai useamman teoksen, jos valitsee yhden nimeksi kannattaa antaa teoksen nimi. Useamman teoksen muistilistan nimenä kannattaa käyttää yhdistävää aihetta.

Aineistoa muistilistoille
Myöhemmin varattavaa uutuusaineistoa voi muistilistoille löytää uutuuslistojen lisäksi tallennetut haut -toiminnon kautta. Voit tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut. Voit tallentaa vaikka koiran koulutusta käsittelevät dvd-tallenteet ja toistaa tämän haun näppärästi myöhemmin uudestaan.

Lainaushistorian ollessa käytössä voi siihen tallentuneet teokset poistaa muistilistalta. Tätä ei tosin tule tehdä, jos olet tallentanut muistilistan kuvaukseen jotain tärkeää jo lukemistasi teoksista.

Muista myös, että Helmet-haun omissa tiedoissa voit vielä lisäksi antaa teoksesta sanallisen arvion. Arviot ovat julkisia ja ne löytyvät teoksen täysistä tiedoista.

Löytyiskö 23asiaa kurssilaisilla muistilistalle käyttötarkoitusehdotuksia, vaikka jotain pieniä esimerkkejä. Tai ylipäätään Helmet-haun omien tietojen sovelluksia. (Saattaapi nimittäin olla, ettei tämä verkkokurssi toteudu.)

Onks mitä tullut opittua? [22]

Kävin läpi Sheehanin kirjoituksen: "Are librarians culturally self-aware?" kommentteineen. Esityksissä keskeistä on asiakaslähtöisyys. Kirjastojen on ajateltava asiakasta ja asiakkaan tarpeita, kun uusia palveluja kehitetään. Meidän pitäisi ottaa huomioon oma työkulttuurimme. Kaikkea ei ole syytä ottaa käyttöön sen takia, että kaikki muutkin käyttävät niitä. Ensin kannattaa pohtia sisältö tai palvelu ja sen perusteella valita työkalu, jonka avulla luodaan ja kehitetään parempia palveluita kirjaston asiakkaille. Pelkästään markkinointimielessä ei ole mieltä mieltä perustaa kirjastoyhteisöjä sinne tänne.

Toisaalta näin kurssin loppuvaiheessa ajattelen että, eri palveluihin on hyvä mennä mukaan ajoissa katsomaan kehittyykö niistä kannaltamme mitään hyödyllistä, tosin monet uusista Web 2.0-palveluista ovat epäilemättä nopeastikin ohimeneviä ja aina uutta tulee tilalle ja lisäksi. Tämän seuranta vie varmasti rutkasti aikaa, mutta tässähän yhteisöllisyytemme voi näyttää voimansa.
Törmäsin Parlamenttikirjaston blogiin, jossa Sari Pajula kirjoittaa kirjastojen kyvystä tarjota vuorovaikutusta proaktiivisesti. Olisiko tämä suomenettuna: jotain vielä enemmän - uusia ratkaisuja tilanteissa, joissa muut vielä turvautuvat tavanomaiseen.

Kimmo Timonen kirjoittaa kirjassaan "Tiedon partaalla- kuinka hallita informaatiotulvaa" (p. 2008) : " Resursseja kohdennettaessa on varmistettava, että me palvelujen rakentajat tiedämme mitä olemme tekemässä ja ymmärrämme - tutkimustiedon sekä käytännön kokemuksen perusteella- millaisia palveluja kohderyhmämme todella tarvitsevat käyttöönsä". Tuominen pääsee vauhtiin kirjan toisella puoliskolla (etenkin näin kirjastolaisen näkökulmasta). Hän kirjoittaa kirjaston kokoelmaluettelosta metadatana ja miten sitä voisi hyödyntää ja lisäksi ottaa kirjaston käyttäjät tähän mukaan. (Nythän Helmet-arvioinnit jo laajenivatkin, huom.) Lisäksi RSS-syötteitä voisi laajentaa esim. ihan tiettyyn asiasanaan liittyen ja vaikka keskusteluun (arviontinnit) tietystä teoksesta. Kirjassa käsitellään myös esim. LibraryThing, wikit, delicious ym. meille nyt tutuksi tulleet aiheet.

Poimin vielä keskeisiä näkökohtia esityksestä "Miten syntyy sosiaalisen median strategia?" (Pohjautuen 11.11.2009 järjestettyyn YLE:n webinaaririin)
Palveluiden on etsiydyttävä sinne missä asiakkaat ovat, niille areenoille, jotka ovat kansalaisille merkityksellisiä.
Sitä mukaa kun toimintatavat muotoutuvat sosiaalisessa mediassa ja saadaan kokemuksia siitä mikä toimii ja mikä ei, voidaan antaa suosituksia ja täsmentää ohjeistusta, antaa vinkkejä ja jakaa kokemuksia.
Kaikkiin sosiaalisen median palveluihin ei pidä lähteä. Muokattava sisältö kulkeutuu kuitenkin asiakkaiden mukana niihin palveluihin, joissa työntekijät eivät ehdi olla mukana.
Sosiaalinen media on työkalu muiden joukossa. Tavoitteena tulee olla, että sosiaalinen media on luonteva osa kaikkien työtä.

Kurssimme on mainittu esim. seuraavilla kanavilla: blogilista.fi, Kirjakanava, Wikiopisto sekä Twitterissä ja Qaikussa ainakin Macen toimesta.
Oma blogi löytyy googlammalla.

Helmet-muistilista -verkkokurssi

Helmet haltuun kurssin osa verkkoon (esim uusista muistilistoista) Sopisko, jos otan tän. Mietin myös tuota Helmet uutuutta "Omat arvioinnit" (kirjallinen), mutta se tuntui pieneltä asialta noin teknisesti*, (muutenhan se on iso asia kun kokoelmaluetteloa avataan yleisölle). Sitä kyllä markkinoin sitten esim. Helmet haltuun-koulutuksessa.

*Muistilistan teossa menee pasmat helpommin sekaisin.

Merkkasin tän tiedon myös wikispaceen.

Arvoin muuten juuri Helmet-hakuun ensimmäisen kirjaniarvioni 700 gramma / Tuomas Kyrö